Siirry sisältöön

Järjestyksessään toinen Runouden rajoilla -tapahtuma on saatu päätökseen. Kiitoksia esiintyjille ja yleisölle! Alla muutamia kuvia. Kuvaajina Tarja Autio, Vesa Tompuri ja Varpu Eronen. Kuvaajan nimen saat esiin viemällä kursorin kuvan päälle.

Torstai 12.9.

Haminan kirjastolla järjestetyn avajaistilaisuuden tähtenä loisti legendaarinen Marja-Leena Mikkola. Tapahtuman suojelija, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sai Marja-Leenalta omistuskirjoituksen.

Tommi Parkko (vasemmalla) ja Tuukka Sandström haastattelivat Marja-Leena Mikkolaa. Keskustelu käsitteli erityisesti runouden suomentamista. Marja-Leena Mikkola on suomentanut useita 1900-luvun merkittävimpiin lukeutuvia runoilijoita: Sylvia Plathia, Dylan Thomasia, Anna Ahmatovaa, Osip Mandelstamia, Boris Pasternakia ja Marina Tsvetajevaa.

Avajaistilaisuus päättyi Marja-Leena Mikkolan sanoittamiin ja Kaj Chydeniuksen säveltämiin lauluihin. Seija Kiiveri soitti pianoa ja Päivi Hyle lauloi.

Perjantai 13.9.

Perjantaina Haminassa juhlittiin kaupunkifestivaali Valojen yötä, jonka aikana oli mahdollisuus kohdata eläviä runojukebokseja.

Pormestarintalon pihalle rakennetussa upeassa Valopuutarhassa saattoi kohdata runoutta ja ääntä Saila Susiluodon ja Antti Nykyrin teoksesta Oratorio. Äänen, valon ja puutarhan rehevien tuoksujen yhdistyminen loivat vahvan moniaistisen kokemuksen. Teokseen joutui välillä jonottamaan varsin pitkään.

Haminan teatterin Runo & jazz -illassa esiintyivät muun muassa...

...Elsa Tölli...

...Mikko Mankinen...

...Juho Nieminen...

...ja Mikko Innasen Maakuntauudistus.

Lauantai 14.9.

Lauantaina tapahtuma jatkui Jamilahden kansanopistolla järjestetyssä seminaarissa ja illalla Hallinkulman runoklubilla. Paavo Haavikon tuotantoa parhaimmillaan virontava Elo Viiding (vasemmalla) puhui seminaarissa runouden kääntämisestä ja Hannimari Heino kommentoi. Muut alustajat olivat Saila Susiluoto ja Pauli Tapio.

Sunnuntai 15.9.

Sunnuntai oli päätöspäivä. Haminan kaupunginmuseolla Silja Vuorikuru kertoi nuoren Aino Kallaksen Hamina-yhteyksistä. Festivaalin kruunasi sunnuntai-iltana liki täydessä Marian kirkossa esitetty Edgar Lee Mastersin Spoon River antologiaan pohjautuva Tarina hautakivessä, jonka oli koonnut Anne Koivunen.

Anne Koivunen (vasemmalla) ja Maarit Muuri antoivat Haminan Marian kirkossa äänensä edesmenneille. Rooleissa myös Urpo Vesa, Ritva-Liisa Ripatti, Jyrki Koskimies, Jari Lippo ja Ville Vanhala.


Samppa Variksen esiintymiset illan open micissä ja Runo & jazz teatterilla -tapahtumassa ovat peruuntuneet tapaturman vuoksi. Hänen tilallaan esiintyy nelinkertainen Helsingin Poetry Slam -mestari, mainio Juho Nieminen.

Varoitus! Juho Niemisen esiintyminen saattaa sisältää pähkinää!

Viron tunnetuimpiin nykyrunoilijoihin lukeutuva Elo Viiding vierailee ensi viikolla Haminassa järjestettävällä Runouden rajoilla -festivaalilla. Viiding esittää runojaan suomeksi ja viroksi perjantaina 13. syyskuuta kello 19.30 Haminan teatterilla (Isoympyräkatu 30) sekä lauantaina 14. syyskuuta klo 21.00 ravintola Hallinkulman runoklubilla (Satamakatu 11).

Lisäksi Viiding osallistuu lauantaina Jamilahden kansanopiston tiloissa järjestettävään runoseminaariin, jossa hän puhuu kello 13.00–14.30 runoudesta ja sen kääntämisestä (Tikkupolku 1, Hamina). Seminaari on yleisölle avoin.

Elo Viiding on kirjoittanut 12 runokokoelmaa ja neljä proosateosta sekä arvosteluja ja esseitä, joista koottavan kirjan parissa hän tällä hetkellä työskentelee. Viidingin runoja ja proosaa on käännetty suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, englanniksi, ranskaksi ja unkariksi. Hän on virontanut kolme Pentti Saarikosken runoteosta ja virontaa parhaillaan Paavo Haavikon Koottuja runoja. Tuum-kustantamo julkaisee myöhemmin tänä vuonna Viidingin uusimman, rakkausaiheisen runokokoelman.

Elo Viidingin kuva Jaanus Adamson.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on lupautunut Runouden rajoilla -festivaalin suojelijaksi. Hän lausuu tapahtuman avajaissanat torstaina 12.9. klo 18 Haminan kirjastolla. Avajaissanojen jälkeen esiintyy legendaarinen kirjailija ja suomentaja Marja-Leena Mikkola, joka puhuu otsikolla "Kirjailijan elämää ja kääntäjän synty".

Lopuksi kuullaan Seija Kiiverin (piano) ja Päivi Hyleen (laulu) tulkintoja Kaj Chydeniuksen säveltämistä ja Marja-Leena Mikkolan sanoittamista lauluista.

Mitä miettii Willard Fluke elämästään kuolemansa jälkeen? Entäpä viuluniekka Jones? Kaduttaako edesmennyttä pelimannia soittamalla kulunut maallinen vaellus?

Spoon River antologia on Edgar Lee Mastersin (1868–1950) vuonna 1915 ilmestynyt maailmanlaajuinen klassikkorunoteos, jonka runot ovat kuvitteellisen Spoon River -kaupungin asukkaiden hautakivien tekstejä, joita vainajat itse esittävät.

Runoelman kuolleet ovat elävämpiä rehellisempiä: kun ei hautakiven alta ole enää syytä valehdella, uskaltaa kertoa omasta elämästään ja muiden elämästä totuuden.

Anne Koivunen (vasemmalla) ja Maarit Muuri antavat Haminan Marian kirkossa äänensä edesmenneille. Rooleissa myös Urpo Vesa, Ritva-Liisa Ripatti, Jyrki Koskimies, Jari Lippo ja Ville Vanhala.

Torstaina 12. päivä syyskuuta Haminassa käynnistyvä Runouden rajoilla -festivaali päättyy Haminan Marian kirkossa kuultavaan ja nähtävään Spoon River antologia -esitykseen.

Reilut kymmenkunta Spoon Riverin vainajaa pääsee ääneen näyttelijöiden ja lausujien tulkitsemina. Esityksessä haudantakaisia runoja rytmitetään musiikilla, josta vastaavat viulisti Neea-Noora Piispa ja sellisti Inka-Liisa Piispa.

Noin tunnin kestävän kuolleiden puheenvuoron on koonnut Virolahden kappeliseurakunnan kappalainen Anne Koivunen, jolla on myös omat roolinsa esityksessä.

Vainajat puhuvat Marian kirkossa sunnuntaina 15. syyskuuta klo 18.00 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuvat, video ja tämä tiedote: Ville Vanhala

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Anne Koivunen puh: 050 386 5728 email: anne.koivunen@evl.fi

Viime vuonna Haminassa ensimmäistä kertaa järjestettyä Runouden rajoilla -runofestivaalia leimaa tänä vuonna taiteidenvälisyys. Tapahtuman avajaistilaisuus järjestetään Haminan kirjaston Kasper-salissa torstaina 12.9. klo 18. Tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt rakastettu kirjailija Marja-Leena Mikkola puhuu otsikolla "Kirjailijan elämää ja kääntäjän synty". Lisäksi kuullaan muutamia hänen sanoittamiaan lauluja.

Perjantaina Valojen yön aikana Haminan kaduilla voi törmätä eläviin runojukebokseihin, joille saa esittää lausuntatoiveita. Pormestarintalon puutarhassa taiteilijaprofessori Saila Susiluodon runous yhdistyy valotaiteeseen, ja Haminan Teatterilla nähdään värikäs joukko esiintyviä runoilijoita.

Lauantaina Jamilahden kansanopistolla järjestettävässä nykyrunouden seminaarissa Saila Susiluoto puhuu taiteidenvälisyydestä ja viime vuonna eurooppalaisen Bridges of Struga -palkinnon voittanut Pauli Tapio pohtii runon rytmiä. Ulkomaisena vieraana on Viron tunnetuimpiin runoilijoihin lukeutuva Elo Viiding, joka käsittelee runouden kääntämisen ongelmia. Viime vuonna yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun, joten odotettavissa on vilkasta vuorovaikutusta ja kommentointia. Seminaarin yhteydessä on myynnissä runoteoksia. Illalla kokoonnutaan Hallinkulmaan lavarunoustapahtumaan klo 19 alkaen.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa lauletaan Krohnin kulttuurisuvun jäsenten sanoittamia virsiä. Nuoren Aino Krohnin yhteydet Haminaan ovat Silja Vuorikurun aiheena klo 13 Kaupunginmuseon vintillä alkavassa matineassa. Nuoresta runoilijattarestahan kehkeytyi kansainvälisestikin tunnettu kirjailija Aino Kallas, ja hän kohtasi puolisonsa, virolaisdiplomaatti Oskar Kallaksen, Kuorsalon suvessa. Lisäksi mezzosopraano Helena Berg ja pianotaiteilija Johanna Hasu esittävät Tauno Pylkkäsen säveltämän laulusarjan Aino Kallaksen runoihin.

Runouden rajoilla -tapahtuman päättää Anne Koivusen Spoon River antologian pohjalta koostama "Tarina hautakivessä" -esitys Marian kirkossa klo 18.00–18.45.

Viime syksynä järjestetty Runouden rajoilla -festivaali saa jatkoa. Ensimmäisellä kerralla tapahtumasta vastasi työryhmä, mutta jatkossa järjestäjänä toimii vasta perustettu Haminan runoyhdistys ry. Yhdistyksen puheenjohtaja on runoilija Tommi Parkko, muut hallituksen jäsenet ovat Varpu Eronen, Tuukka Sandström, Anna-Maija Järvi-Herlevi, Inari Porkka ja Toni Ristava.

Nelipäiväinen Runouden rajoilla järjestetään 12.–15. syyskuuta. Perjantaina 13.9. tapahtuma yhdistyy Valojen yö -kaupunkifestivaaliin, jonka aikana Haminassa voi törmätä runoesityksiin sekä elävään runojukeboxiin.

Lauantaina 14.9. Jamilahden kansanopistossa on runoseminaari, johon alustajiksi saapuvat taiteilijaprofessori Saila Susiluoto, runoilija ja suomentaja Pauli Tapio sekä virolainen runoilija Elo Viiding.

Sunnuntaina 15.9. kuullaan Aino Kallaksen Hamina-suhteesta. Esitelmöitsijänä on Kallaksen elämäkerran kirjoittanut Silja Vuorikuru. Runouden rajoilla päättyy Haminan seurakunnan järjestämään tilaisuuteen.

Aino Kallaksen muotokuva. Konrad Mägi 1918.

Runouden rajoilla on saatu tältä vuodelta päätökseen. Suurkiitos esiintyjille ja yleisölle! Alla tunnelmia eri tilaisuuksista.

Kai Nieminen lausui avajaissanat Kahvila Puistonkulmassa. Puheessaan hän tarkasteli runoilijuuden ja runouden muuttumista pitkän uransa aikana. Niemisen debytoidessa 60-luvun lopussa koettiin "oikeaksi runoudeksi" vain suurten kustantajien julkaisema runous. Aktiivista, korkeatasoista pienkustantamokenttää ei ollut, ja isojen kustannustalojen kirjojen lisäksi ilmestyi lähinnä omakustanteita, joita "oikeat runoilijat" tai kriitikot eivät arvostaneet. Pitkälle 80-luvulle asti ihanteena oli tämä "norsunluutornirunous", yksin eristyksissä kirjoitettu teksti, jota myös yksin luettiin. Nykyisenkaltaista yhteisöllistä, esiintymisten kautta merkityksensä saavaa runoutta ja runoilijuutta ei edes ajateltu mahdolliseksi. Vaikka Nieminen totesi itsekin olleensa "norsunluutornirunoilija", hän toisaalta muistutti, että oli ollut luomassa esitettävän runon kulttuuria Helsinkiin järjestämällä 90-luvun alussa Linnunlaulun kirjailijatalossa runoiltoja.

Mukavasti yleisöä keränneessä iltatilaisuudessa Haminan kirjaston Kasper-salissa kirkkoherra Juha Tanska (kuvassa) ja runoilija Tommi Parkko keskustelivat mystiikan runoudesta ja runoilevista mystikoista otsikolla Kun sanat eivät riitä kertomaan.

Perjantaina Kirsti Siraste, Jukka Behm ja Irja Sinivaara keskustelivat kaakkoissuomalaisesta ja kymenlaaksolaisesta kirjallisuudesta Raittiustalolla.

Runouden rajoilla tarjosi ohjelmaa myös lapsille. Runometsä on yhteisötaideteos, jonka Varpu Eronen ja Tuukka Sandström tekivät yhdessä haminalaisten lasten kanssa. Oikeisiin koivunrunkoihin on ripustettu pitkälti yli sata lasten tekemää runolehteä. Runolehdet tuotettiin runotyöpajoissa, joita Varpu ja Tuukka pitivät kolmella eri alakoululla sekä Valojen yön (14.9.) aikaan Haminan kirjastolla. Työpajoissa lapset kirjoittivat runoja tussilla akvarellipaperiarkeille ja leikkasivat papereista lehtiä. Värittämiseen käytettiin vesiliukoisia värejä sisältäneitä kreppi- ja silkkipaperinpaloja sekä suihkepulloa. Teos on nähtävillä kirjaston aulassa syyskuun loppuun asti.


Kaupunkifestivaali Valojen yön kutsuessa haminalaisia juhlimaan myös Runouden rajoilla jalkautui toreille ja ihmisten pariin. Ohjelmassa oli useita lavaesiintymisiä eri puolilla kaupunkia ja kirjamyyntiä historiallisessa Bastionissa. Kuvassa runoilijat Tarja Okkonen ja Tommi Parkko selvittävät runoilija Juha Rautiolle, missä on seuraava esiintyminen. Runoilija tarvitsee myös suunnistustaitoa!

Lauantain päätapahtumana oli Jamilahden kansanopistossa järjestetty seminaari, jonka teemana oli "Runouden ajankohtaisista saavutuksista ja kipukohdista". Alustajina toimivat runoilijat Riina Katajavuori, Jukka Koskelainen ja Juha Kulmala sekä tutkija Siru Kainulainen. Intensiivinen keskustelu ei katkennut lounasaikaankaan.

Runoilijat Susinukke Kosola ja Juha Kulmala.

Kriitikko Aleksis Salusjärvi ja runoilija Outi-Illuusia Parviainen.

Kuvaajien tiedot tulevat näkyviin, kun viet hiiren kursorin kuvan päälle.

Runouden rajoilla -festivaali on hiljaisesti jo käynnistynyt: Runometsä-työpajoja on vedetty muutamilla haminalaisilla alakouluilla. Työpajoissa lapset pääsevät tekemään lorulehtiä, jotka tulevat osaksi Haminan kirjastolla perjantaina 14.9. avautuvaa Runometsä-yhteisötaideteosta. Samana päivänä on kirjastolla kello 15.00–17.30 vielä kaikille avoin työpaja, jossa tuotetut lehdet liitetään suoraan teokseen.

Runometsä on nähtävillä kirjaston aulassa 29.9. asti.

Alla yksi lorulehti, jonka ekaluokkalainen tekijä on kirjoittanut säkeensä lehden molemmin puolin. Lukija saa siis itse päättää, kumpi rivi tulee ensin.

Paikalla toistakymmentä myyjää. Tule tutkimaan tarjouksia ja uutuuksia!

Kustannus Aarni Oy on vuoden 2014 lopussa perustettu pieni yleiskustantamo, joka toimii Jyväskylässä. Kustantamon on perustanut kirjailija Pasi Luhtaniemi. Aarni julkaisee kotimaista suorasanaista kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja, vuosittain noin 5–10 painettua teosta. Kustantamon viimeisin teos, Anna Malisen Hämärikkö, on Bastionissa ennakkomyynnissä.

Vuonna 2012 perustettu Aviador Kustannus keskittyy laatukriteerein valittuun kotimaiseen ja suomennettuun kaunokirjallisuuteen. Kustannusohjelmassa on sekä runous että proosa. Lisäksi kustantamo julkaisee musiikkikirjallisuutta ja muita harrastekirjoja sekä kulttuurihistoriaa käsitteleviä teoksia. Tänä vuonna Aviador on tehnyt avauksia myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden saralla.

Enostone kustannus on 1999 perustettu pienkustantamo. Se on osa Oy Lighthouse Consulting. ltd perheyritystä.

 

Idiootti on haminalainen kustantamo, joka on julkaissut erityisesti venäläistä käännöskirjallisuutta.

 
 

Kolera on vuonna 2013 perustettu turkulainen kollektiivi, joka keskittyy julkaisemaan runoutta sekä kokeellista ja poliittista kirjallisuutta anarkistisella otteella. Sen julkaisemien useiden kymmenien nimikkeiden seasta löytyy useita palkittuja ja suitsutettuja kirjoja.

 

Kulttuurivihkot on kuudesti vuodessa ilmestyvä yleisaikakauslehti. Lehdessä julkaistaan muun muassa uutisia, artikkeleita, kritiikkejä, esseitä, kaunokirjallisuutta, valokuvataidetta ja sarjakuvia.

Kirjallisuuslehti Lumooja on tuoreen kotimaisen kirjallisuuden äänenkannattaja, joka tarkastelee kirjallisuusmaailman kiinnostavia ilmiöitä ytimestä marginaaliin. Lumoojan kunniatehtävänä on tarjota julkaisukanava aloitteleville lahjakkaille kirjoittajille.

ntamo on 630 nimekkeen yleiskustantamo, joka tunnetaan kuitenkin ehkä laajimmin runotalona. Tarvepainatukseen luottavan helsinkiläiskustantamon perusti Leevi Lehto vuonna 2007. Kesästä 2017 alkaen kustantajana on toiminut Jarkko S. Tuusvuori. Viimeisen 14 kuukauden aikana on ilmestynyt 40 uutuutta, tuoreimpana Pia Tafdrupin Tarkovskin unet (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen).

Kustannusliike Parkko julkaisee käännösrunoutta eri kielistä ja erilaisia runouteen liittyviä projektikirjoja. Kustantamo on kiinnostunut erityisesti Suomessa vähemmän harrastetuista Euroopan alueista, mm. itäisen ja keskisen Euroopan runouksista.
 

Puru-kollektiivi on runoilijoiden yhteenliittymä: työyhteisö, vertaistuki ja julkaisukanava.

 

Reuna-kustantamo julkaisee kauno- ja tietokirjallisuutta. Kymenlaaksolaisia kirjailijoita ovat mm. runoilija Johanna Hasu ja toimittaja Leena-Kaisa Laakso. Kustantamo ja kivijalkakirjakauppa toimivat Myllykoskella Kulttuuritalo Wanhassa Rautakaupassa, jossa järjestetään myös tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Kesällä 2019 Reuna järjestää uudet KYMI LIBRI -kirjamessut.

Runo-Kaarina on vuosittainen, valtakunnallinen runokokoelmakilpailu esikoisrunoilijoille. Kaarinan kaupunki julkaisee kustannuksellaan kilpailun voittaneen runoteoksen. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, ja vuosien saatossa Runo-Kaarina on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävimmistä runokilpailuista maassamme.

Sammakko on vuonna 1996 perustettu itsenäinen yleiskustantamo. Sammakon ensimmäinen kirja oli Charles Bukowskin Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten. Sammakko tunnetaan laadukkaan kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja sarjakuvien julkaisijana.
 

Tuli&Savu on virkeä, valtakunnallinen uuden runouden lehti, joka syväluotaa, keskustelee, vaikuttaa ja näkyy. Tavoitteena on, että sitä lukisivat kaikki Suomessa runoutta harrastavat.