Siirry sisältöön

Esiintyjät

Mezzosopraano Helena Berg on Kouvolassa asuva farmaseutti ja laulupedagogi. Hän on soittanut viulua, näytellyt Anjalankosken teatterissa, laulanut Suomen Kansallisoopperan lisäkuorossa ja kirjoittanut Orpolikan tarina -murrelaulunäytelmän.

 

 
Johanna Hasu on Kouvolassa asuva pianonsoiton opettaja ja filosofian tohtori, jonka väitöskirja käsitteli oppimisen vaikeuksia pianonsoiton opiskelussa. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokirjaa: Kurjet palaavat vielä ja Karataan (Reuna 2018 ja 2019). Hänellä on työn alla pianonsoiton alkeisoppikirja ja oppikirja soitonopettajille oppimisen vaikeuksista.

 

Hannimari Heino on Porvoossa asuva suomentaja ja runoilija. Hän on suomentanut vuodesta 1995 lähtien lukuisia italialaisia kirjailijoita, erityisesti runoilijoita. Eugenio Montale -suomennosvalikoimastaan Tuo minulle auringonkukka (Parkko, 2018) hänelle myönnettiin kansainvälinen Flaiano di Italianistica -palkinto. Omaa tuotantoa on kolme runokokoelmaa, joista viimeisin Syklejä. Herbaario (ntamo, 2018). Lisäksi häneltä on ilmestynyt runoilija Kristiina Wallinin kanssa kirjoitettu Puutarhakirjeitä (Atena, 2018).

 
Päivi Hyle on teatteri-ilmaisun ohjaaja, joka opettaa Haminan kansalaisopistossa. Hän on ohjannut ja esiintynyt mm. Anjalankosken teatterissa, Kouvolan kesäteatterissa, Kuusankosken teatterissa, Valkealan lapsiteatterissa ja Haminan teatterissa. Laulua hän on opiskellut useita vuosia.
 

 

Seija Kiiveri on Haminan ympyröille asettunut muusikko, lauluntekijä ja musiikkipedagogi, jonka sydämellä ovat erityisesti kuoro- ja yhtyelaulu sekä harmonikansoittajat. Seija on säveltänyt naiskuorolle mm. Kanteletarta, Eeva Kilven, Tommy Tabermannin ja Eino Leinon runoja, sekä lauluja Pia Lunkan, Maritta Niskasen ja Tuulikki Karhun teksteihin. Aika-ajoin syntyy omiakin tekstejä, jotka löytävät useimmiten myös tiensä nuottiviivastolle, ja puhkeavat kukkaan laulettuna.

 

Kirsi Komulainen on Pohjois-Karjalasta Kouvolaan 10 vuotta sitten muuttanut runoilija, joka inspiroituu maaseudusta ja sen eläjistä. Julkaissut kolme runokokoelmaa: Märepallo 2015 , Unihilloa 2016 ja Suusokerilla 2017. Neljäs runokokoelma on tekeillä.

 

 

Mikko Mankinen identifioituu (ent.) Vehkalahden Metsäkylästä peräisin olevaksi tamperelaiseksi runoilijaksi, kirjallisuudentutkijaksi, mutta on sydämeltään sysityötön ja alaton ihminen. Mankisen esikoisrunokokoelma Katoa (2016) kertoo sidoksettoman, irrallisiin esineisiin hakkeutuneen maailman katoamisesta.Toisen runokokelman työstämisen ja erinnäisten menetelmällisten kirjoitusprojektien ohella Mankinen kamppailee parhaillaan Oulipoa, Pereciä, Calvinoa ja ei-minkään käsitteellistämistä tarkastelevan väitöskirjatyön kanssa.
 

 
Maaliskuussa 80 vuotta täyttänyt kirjailija Marja-Leena Mikkola tunnetaan monipuolisuudestaan: hän on kirjoittanut lyriikkaa, proosaa ja käsikirjoituksia yhtä lailla aikuisille kuin lapsillekin. Hänen ansionsa runouden kääntäjänä ovat huomattavat. Mikkola on suomentanut mm. Dylan Thomasin, Sylvia Plathin, Anna Ahmatovan, Boris Pasternakin, Osip Mandelstamin ja Marina Tsvetajevan runoutta.

 

Juho Nieminen on kokenut lavarunoilija, joka on julkaissut neljä runokirjaa ja voittanut neljänä vuonna Helsingin Poetry Slam -mestaruuden. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kollaasiromaania, joka perustuu kansakoululaisten kirjoituksiin 1960-luvulla.
 

 

Outi-Illuusia Parviainen on esiintyvä runoilija. Hän on vaikuttanut lavarunouskollektiivi Helsinki Poetry Connectionissa ja runoilijana ja laulajana spEEK(!)-improvisaatioyhtyeessä. Parviaisella on monipuolinen historia myös performanssitaiteen alueella sekä kuvataiteessa. Hän on esiintynyt vuodesta 2001 lähtien yksin ja erilaisissa kokoonpanoissa. Parviaiselle lava on ilon paikka, mahdollisuus tehdä epämukavuusalueesta joka kerta uudenlainen koti omalle ilmaisulle. Hän on julkaissut kaksi teosta, viimeisimpänä runokokoelman Meren nivelet (Aviador 2017).

Saila Susiluoto on helsinkiläinen runoilija ja taiteilijaprofessori. Hän on julkaissut kahdeksan runokokoelmaa, Antikytheran-iPad-sovelluksen sekä auditiivisen taideteoksen Oratorio. Susiluoto on palkittu Kalevi Jäntin palkinnolla, Suomi-palkinnolla ja Einari Vuorela -runopalkinnolla. Susiluodon runoja on käännetty viidelletoista kielelle.

 

Pauli Tapio on runoilija, kääntäjä ja kirjallisuudentutkija. Hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisrunoteoksensa Varpuset ja aika ilmestyi vuonna 2017 ja palkittiin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnolla sekä Unescon ja Struga Poetry Evenings -festivaalin kansainvälisellä esikoisteospalkinnolla Bridges of Struga. Hänen työn alla oleva väitöstutkimuksensa käsittelee muutoksia runon rytmissä 1940- ja 50-luvuilla. Hän on suomentanut muun muassa Sergei Dovlatovia ja Svetlana Aleksijevitšia.
 

Vesa Tompuri on Aviador Kustannuksen perustaja sekä toimittaja/kirjoittaja ja jazzmuusikko. Mikko Innasen maakuntauudistukseen hän osallistui kustantajana ja runokokonaisuuden tuottajana.

 

 

Elsa Tölli on runoilija, esiintyjä ja spoken word-artisti, joka on esiintynyt lukuisilla lavoilla aina Sideways-festivaaleista ja Ruisrockista Kajaanin Runoviikkoihin. Värikylläisillä keikoillaan Tölli tuo lavalle tunnekuohunsa, anteeksipyytelemättömän läsnäolonsa sekä rehellisen puhuttelevat runopuheensa. Hän on tuottanut runoklubeja Helsinki Poetry Connectionin aktiivina ja on myös yksi Lavarunoakatemian perustajajäsenistä. Tölli on myös työstänyt omia runovideoita, tehnyt poikkitaiteellisia kollaboraatioita eri taiteilijoiden kanssa sekä julkaissut tekstejään mm. Nuoressa Voimassa, runouslehti Janossa sekä Ylioppilaslehdessä. Taiteessaan hän juhlistaa virheitä, leikkiä ja keskeneräisyyttä yhtä lailla kuin lavalla olemisen adrenaliinia ja puhdasta riemua.

Ville Vanhala on pyhtääläinen toimittaja-kirjailija. Hän on kirjoittanut kaksi romaania ja kolme runokokoelmaa, joista viimeisin, Konepeltivirta (ntamo), oli Yleisradion Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana 2015. Hän on kirjoittajana myös kahdessa valokuva-kertomusteoksessa: Maammetaulu (Docendo 2017) ja Murtuvan aallon harjalla (Docendo 2019).

 

Samppa Varis on helsinkiläinen lavarunoilija, joka on esiintynyt lukuisissa runoilloissa sekä poetry slameissa. Hän on Helsinki Poetry Connectionin aktiivi, joka esiintymisten lisäksi on myös tuottanut ja juontanut runoklubeja. Varikselle runous on samaan aikaan esteettinen nautinto ja yhteyden hakemista muihin ihmisiin. Hän haluaa kirjoittaa selkeää, kirkasta kieltä, kirjoittaa korville. Hänen mielestään lavarunouden suora yhteys kirjoittajan ja yleisön välillä luo taianomaisia hetkiä ja oivalluksia. Varikselle lavarunoillat ovat sanojen, rakkauden, suvaitsevaisuuden ja ajatusten suurta juhlaa.

Veera Milja on helsinkiläinen esiintyvä runoilija, joka varttui aikuiseksi myös Espoossa ja Hämeenkyrössä. Hän tuo lavalle lempeitä surunselityksiä tyttäristä lähiöostareiden suhkulähteiden äärellä, pulleakylkisistä hevosista ja ylinopeutta peltoteillä ajavista pikkuveljistä.

 

 
Viron tunnetuimpiin nykyrunoilijoihin lukeutuva Elo Viiding on kirjoittanut 12 runokokoelmaa ja neljä proosateosta sekä arvosteluja ja esseitä, joista koottavan kirjan parissa hän tällä hetkellä työskentelee. Viidingin runoja ja proosaa on käännetty suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, englanniksi, ranskaksi ja unkariksi. Hän on itse virontanut kolme Pentti Saarikosken runoteosta ja virontaa parhaillaan Paavo Haavikon Koottuja runoja.
 

 
Kuvaajatiedot saat näkyviin viemällä kursorin kuvan päälle.