Runouden rajoilla on saatu tältä vuodelta päätökseen. Suurkiitos esiintyjille ja yleisölle! Alla tunnelmia eri tilaisuuksista.
Kai Nieminen lausui avajaissanat Kahvila Puistonkulmassa. Puheessaan hän tarkasteli runoilijuuden ja runouden muuttumista pitkän uransa aikana. Niemisen debytoidessa 60-luvun lopussa koettiin ”oikeaksi runoudeksi” vain suurten kustantajien julkaisema runous. Aktiivista, korkeatasoista pienkustantamokenttää ei ollut, ja isojen kustannustalojen kirjojen lisäksi ilmestyi lähinnä omakustanteita, joita ”oikeat runoilijat” tai kriitikot eivät arvostaneet. Pitkälle 80-luvulle asti ihanteena oli tämä ”norsunluutornirunous”, yksin eristyksissä kirjoitettu teksti, jota myös yksin luettiin. Nykyisenkaltaista yhteisöllistä, esiintymisten kautta merkityksensä saavaa runoutta ja runoilijuutta ei edes ajateltu mahdolliseksi. Vaikka Nieminen totesi itsekin olleensa ”norsunluutornirunoilija”, hän toisaalta muistutti, että oli ollut luomassa esitettävän runon kulttuuria Helsinkiin järjestämällä 90-luvun alussa Linnunlaulun kirjailijatalossa runoiltoja.
Mukavasti yleisöä keränneessä iltatilaisuudessa Haminan kirjaston Kasper-salissa kirkkoherra Juha Tanska (kuvassa) ja runoilija Tommi Parkko keskustelivat mystiikan runoudesta ja runoilevista mystikoista otsikolla Kun sanat eivät riitä kertomaan.
Perjantaina Kirsti Siraste, Jukka Behm ja Irja Sinivaara keskustelivat kaakkoissuomalaisesta ja kymenlaaksolaisesta kirjallisuudesta Raittiustalolla.
Runouden rajoilla tarjosi ohjelmaa myös lapsille. Runometsä on yhteisötaideteos, jonka Varpu Eronen ja Tuukka Sandström tekivät yhdessä haminalaisten lasten kanssa. Oikeisiin koivunrunkoihin on ripustettu pitkälti yli sata lasten tekemää runolehteä. Runolehdet tuotettiin runotyöpajoissa, joita Varpu ja Tuukka pitivät kolmella eri alakoululla sekä Valojen yön (14.9.) aikaan Haminan kirjastolla. Työpajoissa lapset kirjoittivat runoja tussilla akvarellipaperiarkeille ja leikkasivat papereista lehtiä. Värittämiseen käytettiin vesiliukoisia värejä sisältäneitä kreppi- ja silkkipaperinpaloja sekä suihkepulloa. Teos on nähtävillä kirjaston aulassa syyskuun loppuun asti.
Kaupunkifestivaali Valojen yön kutsuessa haminalaisia juhlimaan myös Runouden rajoilla jalkautui toreille ja ihmisten pariin. Ohjelmassa oli useita lavaesiintymisiä eri puolilla kaupunkia ja kirjamyyntiä historiallisessa Bastionissa. Kuvassa runoilijat Tarja Okkonen ja Tommi Parkko selvittävät runoilija Juha Rautiolle, missä on seuraava esiintyminen. Runoilija tarvitsee myös suunnistustaitoa!
Lauantain päätapahtumana oli Jamilahden kansanopistossa järjestetty seminaari, jonka teemana oli ”Runouden ajankohtaisista saavutuksista ja kipukohdista”. Alustajina toimivat runoilijat Riina Katajavuori, Jukka Koskelainen ja Juha Kulmala sekä tutkija Siru Kainulainen. Intensiivinen keskustelu ei katkennut lounasaikaankaan.
Runoilijat Susinukke Kosola ja Juha Kulmala.
Kriitikko Aleksis Salusjärvi ja runoilija Outi-Illuusia Parviainen.
Kuvaajien tiedot tulevat näkyviin, kun viet hiiren kursorin kuvan päälle.