Siirry sisältöön

Vuoden 2022 Runouden rajoilla -festivaali järjestetään 15.–18. syyskuuta. Tapahtuman teemaksi tulee lastenrunous ja pääpaino on koko perheen ohjelmassa.

Lisäksi Poitsilan kartanossa järjestetään perinteinen seminaari, jossa lastenrunoudesta keskustelemaan saapuu sekä runoilijoita että tutkijoita. Millaista on lastenrunous juuri nyt? Miten se on muuttunut sitten Kirsi Kunnaksen päivien? Millainen rooli kuvituksella on lastenrunokirjoissa? Kuinka hyvin lastenrunous taipuu äänikirjoiksi?

Lauantaina 11.9.2021 Poitsilan kartanossa järjestetty seminaari Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella on nyt katsottavissa kolmena videona Youtubessa.

Ensimmäisen alustuksen alku puuttuu teknisten ongelmien vuoksi.

Karoliina Lummaa: Suoraan kasvamisesta – puukansan tarina suomalaisessa runoudessa. Olli Sinivaara kommentoi.

Reetta Pekkanen: Pimeässä en ole neliraajainen – kirjoittaminen luontona, ei luonnosta. Tiina Hallikainen kommentoi.

Miia Toivio: Miten puhutella häviävää? Runojen kirjoittamisesta kuudennen sukupuuttoaallon aikana. Vesa Rantama kommentoi.

Aiemmissa ohjelmatiedoissa mainittu filosofi ja kustantaja Jarkko S. Tuusvuori on joutunut peruuttamaan saapumisensa Poitsilan kartanon lauantaiseen seminaariin Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella.

Tuusvuoren korvaa vastikään kuudennen runokokoelmansa Puut julkaissut runoilija, suomentaja ja trialpyöräilyn kuusinkertainen Suomen mestari Olli Sinivaara.

 

Haminan Runouden rajoilla -festivaali pureutuu tänä vuonna ympäristökysymyksiin. Siihen kuuluvan seminaarin otsikkona on Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella.

Seminaarin alustajina ovat Karoliina Lummaa, Miia Toivio ja Reetta Pekkanen. He kaikki ovat kirjoittaneet teemoista, jotka ovat seminaarin aiheena. Alustuksia kommentoivat Tiina Hallikainen, Jarkko S. Tuusvuori ja Vesa Rantama.

Karoliina Lummaa (s. 1977) on tutkija ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa Poliittinen siivekäs tutkiskelee lintuteemaa suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa.

Miia Toivio (s. 1974) on runoilija ja kirjoittamisen opettaja. Hän on työskennellyt runouslehti Tuli & Savun päätoimittajana ja Helsingin Poetiikkakonferenssin järjestäjänä. Tänä vuonna Eino Leinon palkinnon saanut Toivio on julkaissut useita runokokoelmia, joista viimeisin on Sukupuutot (2019).

Reetta Pekkanen (s. 1985) on runoilija, jolta on ilmestynyt kaksi kokoelmaa ja joka on saanut useita kirjallisuuspalkintoja, tuoreimpana Kalevi Jäntin palkinto (2019). Pekkanen toimii Nuoren Voiman Liitossa ja on tällä haavaa sen puheenjohtaja.

Tiina Hallikainen on korkeakoulupappi, joka on opiskellut teologian lisäksi muun muassa yleistä kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista. Häneltä ilmestyy tänä syksynä runokokoelma Muistiinpuut.

Jarkko S. Tuusvuori on filosofi, ntamon kustantaja sekä vapaa kirjoittaja ja kääntäjä.

Vesa Rantama on kriitikko ja Nuori Voima -lehden päätoimittaja.

Runouden rajoilla -tapahtuma järjestetään nyt neljännen kerran. Järjestäjä on Haminan runoyhdistys. Ajankohta on 9.–12.9. Koronaviruksen takia ohjelmaa on jouduttu karsimaan jonkin verran aiemmin suunnitellusta, mutta seminaarin lisäksi luvassa on muun muassa kouluvierailuja ja tarjontaa Haminan Valojen yössä.

Seminaari on Jamilahdessa Poitsilan kartanon suuressa salissa lauantaina 11.9. klo 10.30–16.30. Se lähetetään suoratoistona Youtubessa. Paikalle voidaan ottaa terveysturvallisuuden takia varsin rajallinen määrä yleisöä, ja tulijoilta edellytetään ennakkoilmoittautumista sähköpostitse osoitteeseen ptaussi (at) gmail.com.

Maiju Pohjolan ja Tuukka Sandströmin kirjoittama juttu Hedelmiä mahdottomuuden puusta esittelee ja jatkaa viime syksyn Runouden rajoilla -festivaalin keskustelua käännösrunoudesta. Teksti on juuri ilmestynyt kulttuurilehti Särössä.

Päivitys 16.1. Teksti on nyt luettavissa myös Verkko-Särössä.

Kyseinen mainio lehti kannattaa myös ehdottomasti tilata!

Lauantaina 12.9.2020 suoratoistettu käännösrunoseminaari ”Runo kääntää maailmaa” löytyy nyt YouTubesta alustuksittain jaoteltuna. Alkuperäinen, koko seminaarin sisältävä tallenne on toki sekin yhä katsottavissa.

Antti Nylén: Runoteoksen kääntämisen mahdollisuuksista. Mayu Saaritsa kommentoi.

Alice Martin: Runo, käännös ja runokäännös. Kristian Blomberg kommentoi.

Katriina Ranne: Kuka saa kääntää runoutta? Kieliin, kulttuurieroihin ja kielitaidon rajallisuuteen liittyvää pohdintaa afrikkalaisen runouden kääntäjän näkökulmasta. Tommi Parkko kommentoi.

Kolmas Runouden rajoilla -festivaali on saatu onnellisesti päätökseen. Kiitoksia esiintyjille ja yleisölle! Suurkiitos myös järjestelyihin osallistuneille. Festivaalin järjesti Haminan runoyhdistys yhteistyössä Haminan kaupungin ja Haminan seurakunnan kanssa. Rahoittaja oli Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto.

Alla muutamia kuvia. Kuvaaja on Tarja Autio lukuun ottamatta kuvaa lauantain seminaarista (kyseessä on kuvakaappaus seminaarin videotallenteelta).

Perjantai 11.9.

Perjantain aloitti Runouden rajoilla open mic, jonka juonsivat Aika Huusko ja Juho Kuusi.

Eero Ojala riemastutti lapsia Äkkivääriä flamingon sääriä -esityksellä, joka perustuu Laura Ruohosen runoihin.

Inari Porkan runojukeboksista sai toivoa runonlausuntaa.

Illan päättivät Maiju Pohjolan esikoisrunoteoksen Lautuma julkkarit. Runoilijaa haastatteli kustantaja Vesa Tompuri.

Lauantai 12.9.

Kuten aina Runouden rajoilla -festivaalilla, lauantaina kokoonnuttiin Poitsilan kartanoon puhumaan runoudesta häpeämättömän syvällisiä. Tänä vuonna seminaarin teemana oli käännösrunous otsikolla ”Runo kääntää maailmaa”. Uutta oli se, että seminaari suoratoistettiin Haminan runoyhdistyksen YouTube-kanavan kautta.

Seminaarissa alustivat Antti Nylén, Alice Martin ja Katriina Ranne. Kommentoijina olivat Mayu Saaritsa, Kristian Blomberg ja Tommi Parkko. Tilaisuuden juonsi tuttuun tapaan Annukka Järvi. Yleisö otti aktiivisesti osaa keskusteluun paitsi salissa myös YouTuben kautta. Kuvassa Alice Martin, Annukka Järvi ja Kristian Blomberg.

Sunnuntai 13.9.

Festivaalin päätti Liisa Seppäsen luento ”R. S. Thomas – Jumalan poissaolon runoilija”. Järjestäjänä oli Haminan seurakunta. Kuvassa R. S. Thomas -suomentajat Jukka Airio ja Liisa Seppänen.

Teologian maisteri, tietokirjailija Liisa Seppänen kertoo tänä iltana kello 18 alkaen walesilaisesta syrjäseutujen papista, patriootista, pasifistista ja luonnonsuojelijasta R. S. Thomasista, jonka runous toi tälle 1996 Nobelin kirjallisuuspalkintoehdokkuuden. Iloksemme nyt on järjestynyt myös mahdollisuus katsoa luento etänä Haminan seurakunnan Facebook-sivujen kautta:
https://www.facebook.com/haminanseurakunta

Alustuksen lomassa kuullaan R. S. Thomasin runoja. Väliajalla on kahvitarjoilu Beirutin maanjäristyksen uhrien hyväksi.

Järjestäjänä on Haminan seurakunta ja paikkana Simeon-sali Marian kirkon vieressä (Pikkuympyräkatu 34).

Ennakkotiedoissa mainittu Aya Chalabee ei valitettavasti pääse osallistumaan lauantain seminaariin. Aya Chalabeen sijaan Katriina Ranteen alustusta "Kuka saa kääntää runoutta?" kommentoi Haminan runoyhdistyksen puheenjohtaja, runoilija, tietokirjailija ja kustantaja Tommi Parkko.

Miten kertoa siitä, mistä mieluummin vaikenisi: epävarmuudesta, vaikeudesta sietää erilaisuutta, häpeästä ja riippuvuuksista – ja tietoisuudesta siitä, että tämä kaikki siirtyy hiljaisena viestinä sukupolvelta toiselle? Tätä runokokoelma Lautuma kysyy riveillään ja riviensä välissä, luoden ymmärtävän ja tarkan katseen rajaseudun ihmisiin ja heidän elämäänsä.

Tämän vuoden Runouden rajoilla -festivaalilla juhlistetaan myös haminalaisen Maiju Pohjolan esikoisrunokokoelman ilmestymistä. Julkaisujuhlaa vietetään Tanelinkulmassa Raatihuoneentorin laidalla 11.9. klo 19.30. Tulethan paikalle vain terveenä!

Maiju Pohjola (s. 1990) asuu Haminassa ja työskentelee Kotkassa yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Runouden lisäksi hän on kirjoittanut äidinkielen oppikirjamateriaaleja.