Haminan runoyhdistys järjestää syksyllä 2023 jälleen Runouden rajoilla -festivaalin. Tapahtumapäivät ovat 14.–16. syyskuuta, teemana on sukupuoli.
Etsimme tällä hetkellä tapahtumaan ohjelmaa, joka saa mieluusti olla myös poikkitaiteellista, siis runoutta ja muita taiteenlajeja yhdistävää. Voit tarjota ohjelmaa, vaikka se ei tapahtuman teemaan tiukasti sopisikaan.
Tapahtuma järjestetään Koneen Säätiön myöntämällä apurahalla.
Yhteydenotot:
Maiju Pohjola maiju.e.pohjola at gmail.com
Tuukka Sandström tuukka.sandstrom at gmail.com
Lopulliset päätökset ohjelmasta tekee Haminan runoyhdistyksen hallitus.
Haminassa Poitsilan kartanossa 17.9.2022 pidetyn Runoutta lapsille ja lapsuuden runous -seminaarin alustukset ovat nyt katsottavissa Youtubessa kolmena erillisenä osiona.
Haminan Runouden rajoilla -festivaali järjestetään tänä vuonna 16.–18. syyskuuta. Teemana on lastenrunous. Festivaali koostuu asiantuntijaseminaarista ja kaupungin keskustaan levittäytyvästä, pääosin koko perheelle suunnatusta muusta ohjelmasta. Tarjolla on kaikkiaan 12 eri tapahtumaa.
Lisäksi ohjelmassa on kirjailijoiden kouluvierailuja.
Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Runoutta lapsille ja lapsuuden runous -seminaari on lauantaina Poitsilan kartanossa. Seminaari etsii vastauksia muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin millaista on lastenrunous juuri nyt, miten se on muuttunut viime vuosikymmeninä ja millainen rooli kuvituksella on lastenrunokirjoissa.
Pääesiintyjät ovat tutkija, kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen, kirjailija Hannele Huovi ja kuvittaja Jani Ikonen. Heidän puheenvuorojaan kommentoivat lyriikan teoriaa ja tutkimusta opettanut Maria Forss, sanataidekasvattaja, kirjailija Pia Krutsin ja kuvittaja, graafinen suunnittelija Camilla Pentti.
Jo perjantaina runofestivaali tarjoilee lukuisia tapahtumia osaksi Haminan Valojen yötä. Avajaisia vietetään Lebedeffin talossa. Siellä pääesiintyjinä ovat Hannele Huovi ja Soili Perkiö, jotka laulattavat ja leikittävät lapsia ja kertovat työstään. Susanna Apo-Syrjäsen johtama Kirviset-kuoro esittää Huovin ja Perkiön lauluja.
Illan mittaan eri puolilla kaupunkia on lisää runouteen liittyvää tarjontaa. Haminan runoyhdistyksen ja Haminan kulttuuri- ja viherpalvelujen valmistelema runopolku julkistetaan Trykininpuistossa Raatihuoneentorin kupeessa.
Iltaa valaisevat myös Eero Ojalan esitys Äkkivääriä flamingon sääriä, Ville Vanhalan ja Sini Saxin musiikki-runotuokio, Veera Miljan, Eeva Åkerbladin & Ostinato-bändin esitys ja Inari Porkan runojukeboxi.
Illan ohjelmaan kuuluu vielä runoilija Maiju Pohjolan uuden kirjan julkistus. Ettei yötä enää -runokokoelman on kustantanut Aviador.
Lauantain antia seminaarin lisäksi on Mirkka Auvisen vetämä Tunnelinnun runopaja. Tunnetaitokasvatukseen paneutuva rupeama on suunnattu 3-6-vuotiaille lapsille, jotka voivat osallistua siihen oman aikuisensa kanssa.
Niin ikään lauantain ohjelmassa on Ilkka Muurmanin ja Heli Kärjen Bussikuski Töötti ja rahastaja Söötti. Luvassa on musiikkimatka maailman ympäri.
Henni Kiri, Maaria Päivinen ja Maiju Pohjola esittävät runojaan.
Viimeisenä festivaalipäivänä sunnuntaina on tarjolla Haminan seurakunnan järjestämää ohjelmaa. Otsikolla Katso minuun pienehen paneudutaan lasten hengellisten laulujen ja virsien historiaan.
Runouden rajoilla -festivaalin järjestää Haminan runoyhdistys. Rahoituksen turvasi Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan syksyllä 2021 myöntämä taidepalkinto ja Haminan kaupungin avustus.
Katso minuun pienehen esittelee lasten hengellisiä lauluja ja virsiä 1900-luvun alusta nykypäivään. Simeon-salissa sunnuntaina 18.9. kello 18.00 järjestettävä tilaisuus on osa vuoden 2022 Runouden rajoilla -festivaalia, jonka teemana on lastenrunous.
Lauluesityksiä ja yhteislaulua. Järjestäjänä Haminan seurakunta. Maksuton.
Haminan Runouden rajoilla -festivaali järjestetään tänä vuonna 16.–18. syyskuuta. Tapahtuman teemana on lastenrunous. Festivaali koostuu asiantuntijaseminaarista ja kaupungin keskustaan levittäytyvästä, pääosin koko perheelle suunnatusta muusta ohjelmasta.
Seminaari on tapahtumaviikonvaihteen lauantaina Poitsilan kartanossa. Seminaari etsii vastauksia muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin millaista on lastenrunous juuri nyt, miten se on muuttunut sitten Kirsi Kunnaksen päivien ja millainen rooli kuvituksella on lastenrunokirjoissa. Pääesiintyjät ovat tutkija, kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen, kirjailija Hannele Huovi ja kuvittaja Jani Ikonen.
Filosofian tohtori Päivi Heikkilä-Halttusen erikoisala on lasten- ja nuortenkirjallisuus. Hän on vapaa tutkija, ja sen lisäksi hän muun muassa kirjoittaa kritiikkiä ja toimii tietokirjailijana.
Kotkalaissyntyinen Hannele Huovi on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1983. Huovin monen kymmenen teoksen mittainen tuotanto koostuu lasten- ja nuortenkirjoista, aikuistenkirjoista ja oppikirjoista. Hänen saamiensa palkintojen ja muiden tunnustusten lista on mittava, ja listalta mainittakoon lastenkulttuurin valtionpalkinto loruperinteen uudistamisesta.
Kolmas alustaja on Jani Ikonen. Hän on kuvittanut muun muassa Pia Krutsinin kirjoittaman lastenrunokirjan Kaupunki Kukaties. Se oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana vuonna 2021. Hänen kuvittamansa ja Seita Vuorelan kirjoittama Karikko sai Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon, kun se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013.
Päivitys: Torstain 15.9. ohjelma on siirtynyt perjantaille, joten tapahtumapäivät ovat 16.–18. syyskuuta.
Vuoden 2022 Runouden rajoilla -festivaali järjestetään 15.–18. syyskuuta. Tapahtuman teemaksi tulee lastenrunous ja pääpaino on koko perheen ohjelmassa.
Lisäksi Poitsilan kartanossa järjestetään perinteinen seminaari, jossa lastenrunoudesta keskustelemaan saapuu sekä runoilijoita että tutkijoita. Millaista on lastenrunous juuri nyt? Miten se on muuttunut sitten Kirsi Kunnaksen päivien? Millainen rooli kuvituksella on lastenrunokirjoissa? Kuinka hyvin lastenrunous taipuu äänikirjoiksi?
Lauantaina 11.9.2021 Poitsilan kartanossa järjestetty seminaari Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella on nyt katsottavissa kolmena videona Youtubessa.
Ensimmäisen alustuksen alku puuttuu teknisten ongelmien vuoksi.
Karoliina Lummaa: Suoraan kasvamisesta – puukansan tarina suomalaisessa runoudessa. Olli Sinivaara kommentoi.
Reetta Pekkanen: Pimeässä en ole neliraajainen – kirjoittaminen luontona, ei luonnosta. Tiina Hallikainen kommentoi.
Miia Toivio: Miten puhutella häviävää? Runojen kirjoittamisesta kuudennen sukupuuttoaallon aikana. Vesa Rantama kommentoi.
Aiemmissa ohjelmatiedoissa mainittu filosofi ja kustantaja Jarkko S. Tuusvuori on joutunut peruuttamaan saapumisensa Poitsilan kartanon lauantaiseen seminaariin Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella.
Tuusvuoren korvaa vastikään kuudennen runokokoelmansa Puut julkaissut runoilija, suomentaja ja trialpyöräilyn kuusinkertainen Suomen mestari Olli Sinivaara.
Haminan Runouden rajoilla -festivaali pureutuu tänä vuonna ympäristökysymyksiin. Siihen kuuluvan seminaarin otsikkona on Runous ja luonto ekokriisien aikakaudella.
Seminaarin alustajina ovat Karoliina Lummaa, Miia Toivio ja Reetta Pekkanen. He kaikki ovat kirjoittaneet teemoista, jotka ovat seminaarin aiheena. Alustuksia kommentoivat Tiina Hallikainen, Jarkko S. Tuusvuori ja Vesa Rantama.
Karoliina Lummaa (s. 1977) on tutkija ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa Poliittinen siivekäs tutkiskelee lintuteemaa suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa.
Miia Toivio (s. 1974) on runoilija ja kirjoittamisen opettaja. Hän on työskennellyt runouslehti Tuli & Savun päätoimittajana ja Helsingin Poetiikkakonferenssin järjestäjänä. Tänä vuonna Eino Leinon palkinnon saanut Toivio on julkaissut useita runokokoelmia, joista viimeisin on Sukupuutot (2019).
Reetta Pekkanen (s. 1985) on runoilija, jolta on ilmestynyt kaksi kokoelmaa ja joka on saanut useita kirjallisuuspalkintoja, tuoreimpana Kalevi Jäntin palkinto (2019). Pekkanen toimii Nuoren Voiman Liitossa ja on tällä haavaa sen puheenjohtaja.
Tiina Hallikainen on korkeakoulupappi, joka on opiskellut teologian lisäksi muun muassa yleistä kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista. Häneltä ilmestyy tänä syksynä runokokoelma Muistiinpuut.
Jarkko S. Tuusvuori on filosofi, ntamon kustantaja sekä vapaa kirjoittaja ja kääntäjä.
Vesa Rantama on kriitikko ja Nuori Voima -lehden päätoimittaja.
Runouden rajoilla -tapahtuma järjestetään nyt neljännen kerran. Järjestäjä on Haminan runoyhdistys. Ajankohta on 9.–12.9. Koronaviruksen takia ohjelmaa on jouduttu karsimaan jonkin verran aiemmin suunnitellusta, mutta seminaarin lisäksi luvassa on muun muassa kouluvierailuja ja tarjontaa Haminan Valojen yössä.
Seminaari on Jamilahdessa Poitsilan kartanon suuressa salissa lauantaina 11.9. klo 10.30–16.30. Se lähetetään suoratoistona Youtubessa. Paikalle voidaan ottaa terveysturvallisuuden takia varsin rajallinen määrä yleisöä, ja tulijoilta edellytetään ennakkoilmoittautumista sähköpostitse osoitteeseen ptaussi (at) gmail.com.
Pauli Annala on teologian tohtori ja dosentti, jolla on takanaan yli kolmikymmenvuotinen yliopistoura. Annala tunnetaan dogmatiikan tutkijana ja mystiikan teologian tuntijana, jolla on elämänmittainen suhde Franciscus Assisilaisen ajatteluun.
Varpu Eronen ja Tuukka Sandström asuvat vanhalla maatilalla Haminan Reitkallissa. Tuukka on kirjoittanut ja Varpu kuvittanut lastenrunokirjan Kuutarhuri (Avain 2020) sekä lastenromaanin Rontti-kissan kummallinen kesä (Avain 2021). 10.–11.9. Pormestarintalon Valopuistossa esillä oleva Ötököitäyössä on tehty erityisesti tämän vuoden Runouden rajoilla -tapahtumaa varten. Teos on Tuukan äänittämä ja Varpun valaisema.
Kuva Ulla-Maija Lähteenmäki.
Anja Erämaja (s. 1963) asuu Helsingissä ja on kotoisin Merimaskusta, Naantalin saaristosta. Hänen viides runoteoksensa Olen nyt täällä metsässä ilmestyi elokuussa 2021. Erämaja on kirjoittanut myös proosaa ja lastenkirjoja. Hän on opiskellut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksella ja tehnyt musiikkia eri kokoonpanoissa, mm. äänikirjalevyn Kuuluuko tämä teille yhdessä säveltäjä Petra Lampisen kanssa.
Tiina Hallikainen kuva Miikka Laihinen.
Tiina Hallikainen (s. 1983) on esikoisrunoilija, jonka teos Muistiinpuut (Basam Books) ilmestyy syksyllä 2021. Tähänastisen työuransa hän on tehnyt teologina. Lisäksi hän on valmistunut yleisestä kirjallisuustieteestä sivuaineinaan luova kirjoittaminen, suomen kieli ja mediatutkimus. Hallikainen on kotoisin Pohjois-Savosta ja on asunut jo pitkään Varsinais-Suomessa.
Reeta Holopainen työskentelee kotimaisen kirjallisuuden tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut ekokriittiseen kirjallisuudentutkimukseen ja runoudentutkimukseen ja tarkastelee valmisteilla olevassa väitöskirjassaan luonnon merkityksiä Eila Kivikk'ahon lyriikassa. Holopainen toimii myös runouskriitikkona.
Kuva Sirpa Ryyppö.
Karoliina Lummaa on ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen dosentti, joka työskentelee tällä hetkellä Turun yliopiston ihmistieteellisessä tutkijakollegiumissa TIASissa sekä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Lummaan erityisalaa ovat ympäristöongelmien ja luonnonvarojen ylikulutuksen kulttuuriset ulottuvuudet.
Kuva Toni Amengual.
Reetta Pekkanen on Turussa asuva runoilija, joka on kirjoittanut runoteokset Pieniä kovia nuppuja (2014) ja Kärhi (2019) sekä vihkomuotoisen, menetelmällisistä runoista koostuvan kokoelman Salakuljetuksia (2021). Pekkanen on kotoisin Outokummusta, ja hän on opiskellut Tampereen yliopistossa suomen kieltä. Hän toimii Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajana.
Vesa Rantama on Nuori Voima -lehden toinen päätoimittaja ja kirjallisuuskriitikko. Hänen avustaa säännöllisesti Helsingin Sanomia ja kirjoittaa myös kansainvälisiin Nordisk Tidskrift ja Versopolis -julkaisuihin.
Kuva Sami Sorasalmi.
Juha Rautiolta (s. 1980) on julkaistu useita runokokoelmia, joista viimeisin Trad. on julkaistu syyskuussa 2021. Rautio toimii monissa runouden verkostoissa, mm. luovan kirjoittamisen opettajana, Lahden runomaratonin taiteellisena johtajana sekä runousyhdistys Nihil Interitin puheenjohtajana.
Kuva Jarkko Mikkonen.Olli Sinivaara (s. 1980) on kotoisin Tampereelta ja asuu Helsingissä. Kalevi Jäntti -palkitun Sinivaaran esikoiskokoelma Hiililiekki ilmestyi vuonna 2005 ja kuudes kokoelma Puut elokuussa. Sinivaaran runoja on käännetty monille kielille, ja hän on myös itse suomentanut ranskalaista filosofiaa ja runoutta, erityisesti kulttuuriteoreetikko René Girardin tuotantoa.
Kuva Heini Lehväslaiho.
Miia Toivio on helsinkiläinen runoilija ja kirjoittamisen opettaja. Hän on työskennellyt monessa runouden alan yhteisössä, kuten Nihil Interitissä ja osuuskunta Poesiassa, jossa hän edelleen vaikuttaa. Hänen esikoisrunokokoelmansa Loistaen olet ilmestyi 2007 ja viimeisin kokoelma Sukupuutot 2019. Hän kirjoittaa myös esseitä ja työstää tällä hetkellä sekä esseeteosta että runokokoelmaa.
Ville Vanhala on pyhtääläinen toimittaja-kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja ja runoteoksia, joista viimeisin, elokuussa ilmestynyt Pikku-Politska pesee jalkansa suihkulähteessä (Aviador 2021), on sadunomainen matka arjen pieniin yksityiskohtiin. Hän on kirjoittajana myös kahdessa valokuva-kertomusteoksessa: Maammetaulu (Docendo 2017) ja Murtuvan aallon harjalla (Docendo 2019).
