Jukka Behm on kouvolalainen kirjailija ja toimittaja. Tänä syksynä ilmestyy hänen kuudes romaaninsa Eikä yksikään joka häneen uskoo (Tammi). Behm on tehnyt myös neljä tietokirjaa ja novelleja eri kokoelmiin. Hänen nuortenromaaninsa Pehmolelutyttö oli viime vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas.
Ville Hytönen on tallinnalainen kirjailija ja Savukeitaan kirjallinen johtaja. Hänen kahdeksas runokokoelmansa Välimeri ilmestyy syksyllä 2018. Hytösen runoutta on käännetty 18:lle kielelle. Hytönen on kirjoittanut myös romaanin ja lastenkirjoja.
Siru Kainulainen on runouteen erikoistunut kirjallisuudentutkija. Hän kirjoittaa lisäksi kirja-arvosteluja etupäässä Turun Sanomiin ja tällä hetkellä kokoelmallista esseitä työnimellä "Elämäni kirjat". Kainulainen on julkaissut tietokirjan Runon tuntu (Poesia 2016). Hän on kiinnostunut selvittämään, mitä lukeminen tarkoittaa. Hän on julkaissut aiheesta tieteellisiä artikkeleita, viimeisimpänä teoksessa Veteen kirjoitettu. Veden merkitykset kirjallisuudessa (SKS 2018).
Riina Katajavuori on julkaissut seitsemän runokokoelmaa, kolme romaania, novellikokoelman ja lastenkirjoja. Viimeisin runoteos Maailma tuulenkaatama oli Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaana ja siitä tehtiin samanniminen kuunnelma Ylelle. Katajavuoren runoja on käännetty lähes kolmellekymmenelle kielelle. Romaanista Wenla Männistö valmistui kaksi näyttämösovitusta ja kuunnelma. Hiljattain ilmestyi Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtyeen levy, joka on sävelletty Katajavuoren teksteihin.
Hillevi Kilpeläinen on filosofian maisteri pääaineena kotimainen kirjallisuus. Toiminut luokanopettajana, näyttelijänä ja ilmaisutaidon opettajana. Suomen Lausujain liiton jäsen.
Kirsi Komulainen on Pohjois-Karjalasta Kouvolaan 10 vuotta sitten muuttanut runoilija, joka inspiroituu maaseudusta ja sen eläjistä. Julkaissut kolme runokokoelmaa: Märepallo 2015 , Unihilloa 2016 ja Suusokerilla 2017. Neljäs runokokoelma on tekeillä.
Jukka Koskelainen on julkaissut kuusi runokokoelmaa, viimeksi Idän ympäriajon (2016) ja suomentanut runoutta espanjasta ja saksasta. Lisäksi hän on kirjoittanut useita esseekokoelmia, joista uusin on Sanoja mustan tähden alla (2018). Uusin suomennos on venezuelalaisrunoilija Rafael Cadenasin valikoima Ilman aikomusta osua (2016). Koskelainen on myös kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä usean vuoden ajan.
Intensiivisistä lavarunoesityksistä tunnettu Susinukke Kosola on turkulainen runoilija ja sanataideohjaaja. Kaksi hänen viimeisintä teostaan olivat ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi, ja esikoisteoksestaan .tik. hänelle myönnettiin Silja Hiidenheimon muistostipendi. Viimeisintä teosta Varisto ei voi ostaa, vaan se on lunastettava itselleen tunnustuksella.
Juha Kulmala on turkulainen runoilija. Häneltä on julkaistu viisi runokokoelmaa, joista viimeisin Ränttätänttä (Savukeidas 2017) oli Runeberg-palkintoehdokkaana 2018. Aiemmille kokoelmille on myönnetty Jarkko Laine -palkinto 2011 ja Tanssiva karhu -runouspalkinto 2014. Kulmala on esiintynyt jo 20 vuoden ajan lukuisissa runotapahtumissa ja festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla, mm. Englannissa, Saksassa, Romaniassa ja Turkissa. Hän on myös Runoviikko-festivaalia järjestävän Runoviikko ry:n puheenjohtaja.
Elina Laine on turkulainen vapaa toimittaja, kulttuurialan sekatyöläinen ja ahkerasti esiintyvä runoilija. Laine työstää parhaillaan kokoelmaa, joka käsittelee inhimillisyyttä ja ihmisyyttä, mieltä ja kehoa sekä yksilön osaa ja osattomuutta hyvinvointiyhteiskunnassa.
Leena Morottaja on hyvää vuoden 1935 tuotosta; karjalainen, joka teki elämäntyötään myös Lapissa ja asuu nykyisin Haminassa; ammatiltaan kirjastonhoitaja; on kirjoitellut pääasiassa historiikkeja, tehnyt myös käännöstöitä; voit tutustua lähemmin lukaisemalla Kahdella tuolilla – tarinoita keskipitkän elämän varrelta.
Vuonna 1969 debytoinut Kai Nieminen kuuluu sukupolvensa rakastetuimpiin runoilijoihin. Herkkävireisen ironian ja tarkan havainnon taitaja on myös maamme kenties tunnetuin Japanin kirjallisuuden suomentaja. Nieminen on laakeroitu viidellä kirjallisuuden valtionpalkinnolla ja lukemattomilla muilla palkinnoilla.
Outi-Illuusia Parviainen on esiintyvä runoilija. Hän on lavarunouskollektiivi Helsinki Poetry Connectionin puheenjohtaja ja vaikuttaa runoilijana ja laulajana myös 8-henkisessä spEEK(!)-yhtyeessä, joka tekee improvisoitua musiikkia spoken wordiin yhdistettynä. Parviaisella on monipuolinen historia myös performanssitaiteen alueella sekä kuvataiteessa. Hän on esiintynyt vuodesta 2001 lähtien yksin ja erilaisissa kokoonpanoissa. Parviaiselle lava on ilon paikka, mahdollisuus tehdä epämukavuusalueesta joka kerta uudenlainen koti omalle ilmaisulle. Hän on julkaissut kaksi teosta, viimeisimpänä runokokoelman Meren nivelet (Aviador 2017).
Elina Rajala on teol.kand.-88, vihitty papiksi-89, Vehkalahdella ja Haminassa pappina v:sta -93. Runokirja Niin kauan kuin sinun täytyy (Elina Huovila -nimellä Otava 2002).
Juha Rautio tunnetaan aktiivisesti esiintyvänä runoilijana, jolle poikkitaiteellisuus on usein lähtökohta. Enostonen tänä vuonna julkaisema Festivaali on Raution neljäs runokokoelma. "Työskentelen sanojen ja musiikin, tekstin ja äänen parissa. Nämä elementit ovat olleet osa minua ja tekemisiäni jo yli 20 vuotta ja jollain tavalla yhdistelen niitä useimmissa esityksissäni. Vaikka identiteettini kiinnittyy vahvasti kirjallisuuteen ja runouteen, olen kirjallisen urani alusta saakka kurottanut sivujen ulkopuolelle. Erilaiset monitaiteelliset projektit ja keikat ovat laajentaneet runoilijantyötäni."
Aleksis Salusjärvi on helsinkiläinen kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuskriitikko. Hän päätoimittaa kirjallisuuskritiikkiä julkaisevaa Kiiltomato-verkkolehteä ja tekee kirjallisuusohjelmia televisioon ja radioon. Vuonna 2017 hän toimi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoraadin puheenjohtajana. Vuonna 2016 hän toimi Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon puheenjohtajana. Salusjärvi on erikoistunut runouteen, etenkin esiintyvään runouteen, jota hän on aktiivisesti seurannut kymmenen vuoden ajan. Salusjärvi on lisäksi toteuttanut Sanat haltuun -hankkeen ammatillisiin oppilaitoksiin, jossa opetetaan tekstitaitoja rap-lyriikan avustuksella.
Eeva Siivonen on turkulainen näytelmäkirjailija ja teatteriammattilainen, joka kirjoittaa runoja saadakseen sanat irtoamaan. Siivonen kirjoittaa tekstejä mm. Liehkiö-työryhmälle, joka tekee sävellettyjä live -kuunnelmia ja hänet tunnetaan Turussa lavarunointoilijana. Runous on Siivoselle tapa hahmottaa omaa paikkaansa tässä maailmassa, johon on helppo eksyä.
Irja Sinivaara on kotkalainen kirjailija, kolumnisti ja kirjoittamisen ohjaaja, joka syntyi Sysmässä ja eli lapsuutensa Valkealassa. Pitkän sairausajan jälkeen hän on palannut kirjoittamisen maisemiin.
Kirsti Siraste on terijokelais-viipurilais-sippolalainen slaavilais-balttilaisen kielialueen suomentaja. Hän on tuonut kaikenikäisten suomalaisten ulottuville proosaa, draamaa ja lyriikkaa yli puolen vuosisadan verran. Myös vaikuttajana tunnettu Siraste on ollu mukana kunnallispolitiikassa, taidetoimikunnassa ja kymenlaaksolaisten kirjoittajien yhdistyksessä Paltassa. Nykyään Siraste asuu Kouvolassa.
Juha Tanska on Haminan seurakunnan kirkkoherra ja pienviljelijä. Hän on väitellyt Vanhan testamentin eksegetiikasta ja julkaissut yhdessä vaimonsa Johannan kanssa elämänkatsomuksellista tietokirjallisuutta.
