Runoilijat kohtaavat toisensa ja lukijansa Haminassa
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on lupautunut Runouden rajoilla -festivaalin suojelijaksi. Hän lausuu tapahtuman avajaissanat torstaina 12.9. klo 18 Haminan kirjastolla. Avajaissanojen jälkeen esiintyy legendaarinen kirjailija ja suomentaja Marja-Leena Mikkola, joka puhuu otsikolla "Kirjailijan elämää ja kääntäjän synty".
Lopuksi kuullaan Seija Kiiverin (piano) ja Päivi Hyleen (laulu) tulkintoja Kaj Chydeniuksen säveltämistä ja Marja-Leena Mikkolan sanoittamista lauluista.
Mitä miettii Willard Fluke elämästään kuolemansa jälkeen? Entäpä viuluniekka Jones? Kaduttaako edesmennyttä pelimannia soittamalla kulunut maallinen vaellus?
Spoon River antologia on Edgar Lee Mastersin (1868–1950) vuonna 1915 ilmestynyt maailmanlaajuinen klassikkorunoteos, jonka runot ovat kuvitteellisen Spoon River -kaupungin asukkaiden hautakivien tekstejä, joita vainajat itse esittävät.
Runoelman kuolleet ovat elävämpiä rehellisempiä: kun ei hautakiven alta ole enää syytä valehdella, uskaltaa kertoa omasta elämästään ja muiden elämästä totuuden.
Torstaina 12. päivä syyskuuta Haminassa käynnistyvä Runouden rajoilla -festivaali päättyy Haminan Marian kirkossa kuultavaan ja nähtävään Spoon River antologia -esitykseen.
Reilut kymmenkunta Spoon Riverin vainajaa pääsee ääneen näyttelijöiden ja lausujien tulkitsemina. Esityksessä haudantakaisia runoja rytmitetään musiikilla, josta vastaavat viulisti Neea-Noora Piispa ja sellisti Inka-Liisa Piispa.
Noin tunnin kestävän kuolleiden puheenvuoron on koonnut Virolahden kappeliseurakunnan kappalainen Anne Koivunen, jolla on myös omat roolinsa esityksessä.
Vainajat puhuvat Marian kirkossa sunnuntaina 15. syyskuuta klo 18.00 alkaen.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kuvat, video ja tämä tiedote: Ville Vanhala
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Anne Koivunen puh: 050 386 5728 email: anne.koivunen@evl.fi
Runouden rajoilla on saatu tältä vuodelta päätökseen. Suurkiitos esiintyjille ja yleisölle! Alla tunnelmia eri tilaisuuksista.
Kai Nieminen lausui avajaissanat Kahvila Puistonkulmassa. Puheessaan hän tarkasteli runoilijuuden ja runouden muuttumista pitkän uransa aikana. Niemisen debytoidessa 60-luvun lopussa koettiin "oikeaksi runoudeksi" vain suurten kustantajien julkaisema runous. Aktiivista, korkeatasoista pienkustantamokenttää ei ollut, ja isojen kustannustalojen kirjojen lisäksi ilmestyi lähinnä omakustanteita, joita "oikeat runoilijat" tai kriitikot eivät arvostaneet. Pitkälle 80-luvulle asti ihanteena oli tämä "norsunluutornirunous", yksin eristyksissä kirjoitettu teksti, jota myös yksin luettiin. Nykyisenkaltaista yhteisöllistä, esiintymisten kautta merkityksensä saavaa runoutta ja runoilijuutta ei edes ajateltu mahdolliseksi. Vaikka Nieminen totesi itsekin olleensa "norsunluutornirunoilija", hän toisaalta muistutti, että oli ollut luomassa esitettävän runon kulttuuria Helsinkiin järjestämällä 90-luvun alussa Linnunlaulun kirjailijatalossa runoiltoja.
Mukavasti yleisöä keränneessä iltatilaisuudessa Haminan kirjaston Kasper-salissa kirkkoherra Juha Tanska (kuvassa) ja runoilija Tommi Parkko keskustelivat mystiikan runoudesta ja runoilevista mystikoista otsikolla Kun sanat eivät riitä kertomaan.
Perjantaina Kirsti Siraste, Jukka Behm ja Irja Sinivaara keskustelivat kaakkoissuomalaisesta ja kymenlaaksolaisesta kirjallisuudesta Raittiustalolla.
Runouden rajoilla tarjosi ohjelmaa myös lapsille. Runometsä on yhteisötaideteos, jonka Varpu Eronen ja Tuukka Sandström tekivät yhdessä haminalaisten lasten kanssa. Oikeisiin koivunrunkoihin on ripustettu pitkälti yli sata lasten tekemää runolehteä. Runolehdet tuotettiin runotyöpajoissa, joita Varpu ja Tuukka pitivät kolmella eri alakoululla sekä Valojen yön (14.9.) aikaan Haminan kirjastolla. Työpajoissa lapset kirjoittivat runoja tussilla akvarellipaperiarkeille ja leikkasivat papereista lehtiä. Värittämiseen käytettiin vesiliukoisia värejä sisältäneitä kreppi- ja silkkipaperinpaloja sekä suihkepulloa. Teos on nähtävillä kirjaston aulassa syyskuun loppuun asti.
Kaupunkifestivaali Valojen yön kutsuessa haminalaisia juhlimaan myös Runouden rajoilla jalkautui toreille ja ihmisten pariin. Ohjelmassa oli useita lavaesiintymisiä eri puolilla kaupunkia ja kirjamyyntiä historiallisessa Bastionissa. Kuvassa runoilijat Tarja Okkonen ja Tommi Parkko selvittävät runoilija Juha Rautiolle, missä on seuraava esiintyminen. Runoilija tarvitsee myös suunnistustaitoa!
Lauantain päätapahtumana oli Jamilahden kansanopistossa järjestetty seminaari, jonka teemana oli "Runouden ajankohtaisista saavutuksista ja kipukohdista". Alustajina toimivat runoilijat Riina Katajavuori, Jukka Koskelainen ja Juha Kulmala sekä tutkija Siru Kainulainen. Intensiivinen keskustelu ei katkennut lounasaikaankaan.
Runoilijat Susinukke Kosola ja Juha Kulmala.
Kriitikko Aleksis Salusjärvi ja runoilija Outi-Illuusia Parviainen.
Kuvaajien tiedot tulevat näkyviin, kun viet hiiren kursorin kuvan päälle.