Siirry sisältöön


Samppa Variksen esiintymiset illan open micissä ja Runo & jazz teatterilla -tapahtumassa ovat peruuntuneet tapaturman vuoksi. Hänen tilallaan esiintyy nelinkertainen Helsingin Poetry Slam -mestari, mainio Juho Nieminen.

Varoitus! Juho Niemisen esiintyminen saattaa sisältää pähkinää!

Viron tunnetuimpiin nykyrunoilijoihin lukeutuva Elo Viiding vierailee ensi viikolla Haminassa järjestettävällä Runouden rajoilla -festivaalilla. Viiding esittää runojaan suomeksi ja viroksi perjantaina 13. syyskuuta kello 19.30 Haminan teatterilla (Isoympyräkatu 30) sekä lauantaina 14. syyskuuta klo 21.00 ravintola Hallinkulman runoklubilla (Satamakatu 11).

Lisäksi Viiding osallistuu lauantaina Jamilahden kansanopiston tiloissa järjestettävään runoseminaariin, jossa hän puhuu kello 13.00–14.30 runoudesta ja sen kääntämisestä (Tikkupolku 1, Hamina). Seminaari on yleisölle avoin.

Elo Viiding on kirjoittanut 12 runokokoelmaa ja neljä proosateosta sekä arvosteluja ja esseitä, joista koottavan kirjan parissa hän tällä hetkellä työskentelee. Viidingin runoja ja proosaa on käännetty suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, englanniksi, ranskaksi ja unkariksi. Hän on virontanut kolme Pentti Saarikosken runoteosta ja virontaa parhaillaan Paavo Haavikon Koottuja runoja. Tuum-kustantamo julkaisee myöhemmin tänä vuonna Viidingin uusimman, rakkausaiheisen runokokoelman.

Elo Viidingin kuva Jaanus Adamson.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on lupautunut Runouden rajoilla -festivaalin suojelijaksi. Hän lausuu tapahtuman avajaissanat torstaina 12.9. klo 18 Haminan kirjastolla. Avajaissanojen jälkeen esiintyy legendaarinen kirjailija ja suomentaja Marja-Leena Mikkola, joka puhuu otsikolla "Kirjailijan elämää ja kääntäjän synty".

Lopuksi kuullaan Seija Kiiverin (piano) ja Päivi Hyleen (laulu) tulkintoja Kaj Chydeniuksen säveltämistä ja Marja-Leena Mikkolan sanoittamista lauluista.

Mitä miettii Willard Fluke elämästään kuolemansa jälkeen? Entäpä viuluniekka Jones? Kaduttaako edesmennyttä pelimannia soittamalla kulunut maallinen vaellus?

Spoon River antologia on Edgar Lee Mastersin (1868–1950) vuonna 1915 ilmestynyt maailmanlaajuinen klassikkorunoteos, jonka runot ovat kuvitteellisen Spoon River -kaupungin asukkaiden hautakivien tekstejä, joita vainajat itse esittävät.

Runoelman kuolleet ovat elävämpiä rehellisempiä: kun ei hautakiven alta ole enää syytä valehdella, uskaltaa kertoa omasta elämästään ja muiden elämästä totuuden.

Anne Koivunen (vasemmalla) ja Maarit Muuri antavat Haminan Marian kirkossa äänensä edesmenneille. Rooleissa myös Urpo Vesa, Ritva-Liisa Ripatti, Jyrki Koskimies, Jari Lippo ja Ville Vanhala.

Torstaina 12. päivä syyskuuta Haminassa käynnistyvä Runouden rajoilla -festivaali päättyy Haminan Marian kirkossa kuultavaan ja nähtävään Spoon River antologia -esitykseen.

Reilut kymmenkunta Spoon Riverin vainajaa pääsee ääneen näyttelijöiden ja lausujien tulkitsemina. Esityksessä haudantakaisia runoja rytmitetään musiikilla, josta vastaavat viulisti Neea-Noora Piispa ja sellisti Inka-Liisa Piispa.

Noin tunnin kestävän kuolleiden puheenvuoron on koonnut Virolahden kappeliseurakunnan kappalainen Anne Koivunen, jolla on myös omat roolinsa esityksessä.

Vainajat puhuvat Marian kirkossa sunnuntaina 15. syyskuuta klo 18.00 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuvat, video ja tämä tiedote: Ville Vanhala

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Anne Koivunen puh: 050 386 5728 email: anne.koivunen@evl.fi

Viime vuonna Haminassa ensimmäistä kertaa järjestettyä Runouden rajoilla -runofestivaalia leimaa tänä vuonna taiteidenvälisyys. Tapahtuman avajaistilaisuus järjestetään Haminan kirjaston Kasper-salissa torstaina 12.9. klo 18. Tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt rakastettu kirjailija Marja-Leena Mikkola puhuu otsikolla "Kirjailijan elämää ja kääntäjän synty". Lisäksi kuullaan muutamia hänen sanoittamiaan lauluja.

Perjantaina Valojen yön aikana Haminan kaduilla voi törmätä eläviin runojukebokseihin, joille saa esittää lausuntatoiveita. Pormestarintalon puutarhassa taiteilijaprofessori Saila Susiluodon runous yhdistyy valotaiteeseen, ja Haminan Teatterilla nähdään värikäs joukko esiintyviä runoilijoita.

Lauantaina Jamilahden kansanopistolla järjestettävässä nykyrunouden seminaarissa Saila Susiluoto puhuu taiteidenvälisyydestä ja viime vuonna eurooppalaisen Bridges of Struga -palkinnon voittanut Pauli Tapio pohtii runon rytmiä. Ulkomaisena vieraana on Viron tunnetuimpiin runoilijoihin lukeutuva Elo Viiding, joka käsittelee runouden kääntämisen ongelmia. Viime vuonna yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun, joten odotettavissa on vilkasta vuorovaikutusta ja kommentointia. Seminaarin yhteydessä on myynnissä runoteoksia. Illalla kokoonnutaan Hallinkulmaan lavarunoustapahtumaan klo 19 alkaen.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa lauletaan Krohnin kulttuurisuvun jäsenten sanoittamia virsiä. Nuoren Aino Krohnin yhteydet Haminaan ovat Silja Vuorikurun aiheena klo 13 Kaupunginmuseon vintillä alkavassa matineassa. Nuoresta runoilijattarestahan kehkeytyi kansainvälisestikin tunnettu kirjailija Aino Kallas, ja hän kohtasi puolisonsa, virolaisdiplomaatti Oskar Kallaksen, Kuorsalon suvessa. Lisäksi mezzosopraano Helena Berg ja pianotaiteilija Johanna Hasu esittävät Tauno Pylkkäsen säveltämän laulusarjan Aino Kallaksen runoihin.

Runouden rajoilla -tapahtuman päättää Anne Koivusen Spoon River antologian pohjalta koostama "Tarina hautakivessä" -esitys Marian kirkossa klo 18.00–18.45.

Viime syksynä järjestetty Runouden rajoilla -festivaali saa jatkoa. Ensimmäisellä kerralla tapahtumasta vastasi työryhmä, mutta jatkossa järjestäjänä toimii vasta perustettu Haminan runoyhdistys ry. Yhdistyksen puheenjohtaja on runoilija Tommi Parkko, muut hallituksen jäsenet ovat Varpu Eronen, Tuukka Sandström, Anna-Maija Järvi-Herlevi, Inari Porkka ja Toni Ristava.

Nelipäiväinen Runouden rajoilla järjestetään 12.–15. syyskuuta. Perjantaina 13.9. tapahtuma yhdistyy Valojen yö -kaupunkifestivaaliin, jonka aikana Haminassa voi törmätä runoesityksiin sekä elävään runojukeboxiin.

Lauantaina 14.9. Jamilahden kansanopistossa on runoseminaari, johon alustajiksi saapuvat taiteilijaprofessori Saila Susiluoto, runoilija ja suomentaja Pauli Tapio sekä virolainen runoilija Elo Viiding.

Sunnuntaina 15.9. kuullaan Aino Kallaksen Hamina-suhteesta. Esitelmöitsijänä on Kallaksen elämäkerran kirjoittanut Silja Vuorikuru. Runouden rajoilla päättyy Haminan seurakunnan järjestämään tilaisuuteen.

Aino Kallaksen muotokuva. Konrad Mägi 1918.

Runouden rajoilla on saatu tältä vuodelta päätökseen. Suurkiitos esiintyjille ja yleisölle! Alla tunnelmia eri tilaisuuksista.

Kai Nieminen lausui avajaissanat Kahvila Puistonkulmassa. Puheessaan hän tarkasteli runoilijuuden ja runouden muuttumista pitkän uransa aikana. Niemisen debytoidessa 60-luvun lopussa koettiin "oikeaksi runoudeksi" vain suurten kustantajien julkaisema runous. Aktiivista, korkeatasoista pienkustantamokenttää ei ollut, ja isojen kustannustalojen kirjojen lisäksi ilmestyi lähinnä omakustanteita, joita "oikeat runoilijat" tai kriitikot eivät arvostaneet. Pitkälle 80-luvulle asti ihanteena oli tämä "norsunluutornirunous", yksin eristyksissä kirjoitettu teksti, jota myös yksin luettiin. Nykyisenkaltaista yhteisöllistä, esiintymisten kautta merkityksensä saavaa runoutta ja runoilijuutta ei edes ajateltu mahdolliseksi. Vaikka Nieminen totesi itsekin olleensa "norsunluutornirunoilija", hän toisaalta muistutti, että oli ollut luomassa esitettävän runon kulttuuria Helsinkiin järjestämällä 90-luvun alussa Linnunlaulun kirjailijatalossa runoiltoja.

Mukavasti yleisöä keränneessä iltatilaisuudessa Haminan kirjaston Kasper-salissa kirkkoherra Juha Tanska (kuvassa) ja runoilija Tommi Parkko keskustelivat mystiikan runoudesta ja runoilevista mystikoista otsikolla Kun sanat eivät riitä kertomaan.

Perjantaina Kirsti Siraste, Jukka Behm ja Irja Sinivaara keskustelivat kaakkoissuomalaisesta ja kymenlaaksolaisesta kirjallisuudesta Raittiustalolla.

Runouden rajoilla tarjosi ohjelmaa myös lapsille. Runometsä on yhteisötaideteos, jonka Varpu Eronen ja Tuukka Sandström tekivät yhdessä haminalaisten lasten kanssa. Oikeisiin koivunrunkoihin on ripustettu pitkälti yli sata lasten tekemää runolehteä. Runolehdet tuotettiin runotyöpajoissa, joita Varpu ja Tuukka pitivät kolmella eri alakoululla sekä Valojen yön (14.9.) aikaan Haminan kirjastolla. Työpajoissa lapset kirjoittivat runoja tussilla akvarellipaperiarkeille ja leikkasivat papereista lehtiä. Värittämiseen käytettiin vesiliukoisia värejä sisältäneitä kreppi- ja silkkipaperinpaloja sekä suihkepulloa. Teos on nähtävillä kirjaston aulassa syyskuun loppuun asti.


Kaupunkifestivaali Valojen yön kutsuessa haminalaisia juhlimaan myös Runouden rajoilla jalkautui toreille ja ihmisten pariin. Ohjelmassa oli useita lavaesiintymisiä eri puolilla kaupunkia ja kirjamyyntiä historiallisessa Bastionissa. Kuvassa runoilijat Tarja Okkonen ja Tommi Parkko selvittävät runoilija Juha Rautiolle, missä on seuraava esiintyminen. Runoilija tarvitsee myös suunnistustaitoa!

Lauantain päätapahtumana oli Jamilahden kansanopistossa järjestetty seminaari, jonka teemana oli "Runouden ajankohtaisista saavutuksista ja kipukohdista". Alustajina toimivat runoilijat Riina Katajavuori, Jukka Koskelainen ja Juha Kulmala sekä tutkija Siru Kainulainen. Intensiivinen keskustelu ei katkennut lounasaikaankaan.

Runoilijat Susinukke Kosola ja Juha Kulmala.

Kriitikko Aleksis Salusjärvi ja runoilija Outi-Illuusia Parviainen.

Kuvaajien tiedot tulevat näkyviin, kun viet hiiren kursorin kuvan päälle.

Runouden rajoilla -festivaali on hiljaisesti jo käynnistynyt: Runometsä-työpajoja on vedetty muutamilla haminalaisilla alakouluilla. Työpajoissa lapset pääsevät tekemään lorulehtiä, jotka tulevat osaksi Haminan kirjastolla perjantaina 14.9. avautuvaa Runometsä-yhteisötaideteosta. Samana päivänä on kirjastolla kello 15.00–17.30 vielä kaikille avoin työpaja, jossa tuotetut lehdet liitetään suoraan teokseen.

Runometsä on nähtävillä kirjaston aulassa 29.9. asti.

Alla yksi lorulehti, jonka ekaluokkalainen tekijä on kirjoittanut säkeensä lehden molemmin puolin. Lukija saa siis itse päättää, kumpi rivi tulee ensin.